Kyläseuran historiaa

FISKARS KYLÄSEURA / FISKARS BYFÖRENING 1984-2004

1 YLEISTÄ

Syksyllä lokakuun 31 pnä 1984 oli joukko kyläläisiä kokoontunut Fiskarsin Seuraintalolle pitämään kyläkokousta, Ajatuksena oli perustaa kyläseura. Tämän kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Holmberg ja sihteeriksi Björn Werner. Asiasta käytiin laaja yleiskeskustelu, mutta kaikista asioista ei päästy vielä yhteisymmärrykseen.

Fiskarin kyläseuran perustava kokous pidettiin 8.11.1984 FTU:n majalla Fiskarissa. Kokouksen avasi Jaakko Holmberg ja totesi sen olevan jatkoa 31.10 pidetylle kokoukselle. Puheenjohtaja esitti näkemyksensä, jonka mukaan kylätoimikunnan toiminta perustuu kyläläisten vapaaehtoisuuteen ja jonka toimintaan kaikilla kyläläisillä on mahdollisuus osallistua äidinkielestä tai puoluekannasta riippumatta.

Päätettiin perustaa kyläseura, jonka nimeksi tuli Fiskarsin Kylätoimikunta – Fiskars Bykommitté ja että yhdistys on kaksikielinen.

Kylätoimikuntaan valittiin seuraavat jäsenet:

Jaakko Holmberg, Unto Heino, Viljo Lindström, Eija-Maija Björn, Matti Järvenkylä, Leila Palenius, Marita Lindstedt, Svea Olsen. Eila Tarmi, Björn Werner ja nuorisojäseninä Teresa Palenius ja Tuija Sandberg.

Kokouksessa luettiin Vanjärven kylätoimikunnan säännöt. Päätettiin suunnitella uuden yhdistyksen säännöt mainitun kyläseuran sääntöjä soveltaen. Seuraavassa kokouksessa hyväksyttiin säännöt. Yhdistys rekisteröitiin v. 1986 ja nimeksi tuli Fiskars Kyläseura – Fiskars Byförening ry.

Yhdistyksen tarkoituksena on Fiskarin kylän asukkaiden etujen ajaminen, vanhan ruukkimiljöön perinteiden vaaliminen, viihtyvyyden ja yhteishengen lisääminen.

Yhdistyksen hallitukseen kuuluu 10 + 2 jäsentä. Toimintavuosi on 1.4 – 31.3. Hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa, kesäaikaa lukuunottamatta.

2 KOKOONTUMISPAIKAT

Alkuaikoina kokoonnuimme Fiskarin ala-asteen koululla ja Fiskarsin Seuraintalolla. Vuonna 1986 vuokrasimme Pohjan Ruukkiyhtiöltä yhden Peltorivin taloista kokoontumistiloiksi. Näissä tiloissa kyläläiset pitivät keskustelutilaisuuksia. Vanhat kyläläiset kertoivat menneiden aikojen tapahtumista. Osa talosta oli erotettu nuorisolle, jossa he saivat kokoontua. Siellä harjoitteli mm nuorisoyhtye “Humppa 2000 rock”. Valvotusta nuorisotoiminnasta vastasi Pohjan kunnan nuorisolautakunta.

Syksyllä 1988 jouduimme luopumaan huoneistosta remontin takia. Viime vuosina olemme saaneet kokoontua Ulla ja Pertti Sundströmien isännöimässä Fiskarin asiamiespostin tiloissa.

3. KANNANOTOT ERILAISIIN ASIOIHIN

Kyläseura otti voimakkaasti kantaa kylän saunan ja pesutuvan säilyttämiseksi. Järjestimme nimienkeräyslistan ja vetoomuksen Pohjan kunnan päättäville elimille.

6.4.1987 järjestimme ylimääräisen kokouksen, jonka aiheena oli palaneen “Tuslan talon tilalle suunniteltu uudisrakennushanke. Tästä asiasta kyläläisten mielipiteet menivät ristiin. Tontille rakentamista ei toteutettu.

Vuonna 1989 teimme kyselyn Fiskars – Fiskari nimestä Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle. Vastaukseksi saimme. että Fiskari on ollut ainakin sadan vuoden ajan Fiskarsin suomenkielisenä nimivastineena. Nimitoimisto suosittaa, että puheena olevan taajaman nimenä säilytetään rinnakkain suomenkielinen nimi Fiskari ja ruotsinkielinen nimi Fiskars ja että tätä vanhaa nimikäytäntöä paikkakunnalla kaikin tavoin pidetään yllä ja suojellaan.

Maantie nro 104 nopeusrajoitukset Fiskarin ruukin alueella ja sen lähistöllä. Kyläseura ja Fiskars Oy pitivät yhteisen neuvottelutilaisuuden, jossa oli läsnä Tielaitoksen, Pohjan kunnan, Fiskars Oy:n, Kotiseutuyhdistyksen ja Fiskars kyläseuran edustajat. Fiskars Oy ja kyläseura esittivät tielaitokselle, että maantie 104:lle,asetetaan 50km/h alueellinen nopeusrajoitus. Aluerajoituksen lisäksi käytetään taajaman merkkiä

Otettiin kantaa postin lopettamispäätökseen. Tehtiin vetoomus postin pääjohtajalle sekä kaikille poliittisille puolueille. Saimme vastaukset kaikilta puolueilta ja he kiittivät meitä aktiivisesta kannanotosta.

4 OSALLISTUMISET ERILAISIIN TAPAHTUMIIN

Vuonna 1986 osallistuimme Vuoden kyläkilpailuun. Samana vuonna viisi yhdistyksemme edustajaa osallistui Hartolassa pidetyille, kylätoimintapäiville. Samoin kaksi yhdistyksemme edustajaa osallistui Tenholassa pidettyyn kyläseurojen kokoukseen kutsuttuina.

Otimme osaa 2 päivää kestävään matkailuseminaariin.

Olemme osallistuneet antiikkimarkkinoille, puukkopäiville, Fiskars‑päivän viettoon ja joka vuosi Fiskarissa järjestettäviin pitäjän yhteisiin joulumyyjäisiin.

Toimintaan kuului myös osallistuminen projektiin, jonka tuli kehittää osaltaan turistipalveluja Fiskarissa.

Syksyllä 1989 kyläseuran jäsenet osallistuivat Fiskarin nuorisotilojen kunnostamiseen.

5 KYLÄSEURAN JÄRJESTÄMÄT TAPAHTUMAT

Vuodesta 1985 alkaen olemme vastanneet vappukokon järjestämisestä. Kokkomateriaalin kuljetuksesta on vastannut Fiskars Oy.

Vastaavasti olemme järjestäneet juhannussalon sidonnan ja juhannusaattona juhannusjuhlan. Ohjelma on pyritty järjestämään perinteen mukaisesti. Juhannustansseihin on kaikilla vapaa pääsy.

Kahdet sillijuhlat Seuraintalolla.

Tullaan tutuiksi juhla, joka oli tarkoitettu uusille ruukkilaisille.

Kolmena laskiaisena olemme järjestäneet laskiaisriehan koululla

Vuonna 1991 järjestimme pakolaisjuhlan Seuraintalolla.

Kyläseura järjesti v. 1991 kylän yhteisen joulujuhlan Seuraintalolla.

Syksyllä 1991 järjestettiin petankkikilpailut. Kilpailuihin osallistui joukkueita eri puolilta Suomea.

Kotiseuturetki vuonna 1993 kylän eläkeläisille.

Siivoustalkoita on järjestetty keväisin eri puolilla ruukkia.

Kahtena kesänä on kyläseuran aloitteesta pidetty kesätoria lauantaisin. Syksyllä 3.9.1994 pidimme kesätorin päättäjäiset. Toritapahtuma oli tavallista juhlavampi ja kylän nuoret esittivät musiikkia. Tapahtumasta päätimme tehdä tradition.

Kesällä 1994 järjestimme kylän nuorille tanssikurssin Bakluran lavalla.

Olemme julkaisseet Pesutupalehteä / Tvättstugubladet kaksi kertaa vuodessa kolmen viimeisen vuoden aikana. Viimeisin numero ilmestyi viikolla 46, jossa oli kutsu kyläseuran 10-vuotisjuhlaan

6 MUISTAMISET

Seuramme on osallistunut erilaisiin juhliin ja merkkipäivien viettoon. Tänä vuonna teimme päätöksen niiden kyläläisten muistamisesta, jotka täyttävät vuosia 80, 85, 90 tai sitä enemmän.

7 AVUSTUKSET

Olemme jakaneet yhteisöille ja yksityisille henkilöille apurahoja. Kesällä kylälle oli vuokrattu kuiva WC, jonka kustannuksiin osallistuimme.

8 TALOUS

Jäsenmaksuja ei kerätä. Alkuaikoina saimme pieniä avustuksia Pohjan kunnalta. Kahtena ensimmäisenä kesänä harjoitimme kioskitoimintaa vapaaehtoisin voimin. Vuosittain järjestetyillä vappu- ja juhannusjuhlilla sekä arpajaisilla olemme saaneet taloutemme tasapainoon. Kertyneet varat on pääasiassa jaettu lahjoituksina.

9 MUUT TAPAHTUMAT

Yhdistyksemme perustajajäsen Viljo Lindström kutsuttiin kunniajäseneksi.

Vuoden kylätoimikuntalaiseksi v. 1986 valittiin Marita Lindstedt.

Tänä kesänä päätimme hankkia työllistämisvaroin palkatun henkilön palvelukseemme. Teimme suunnitelman, jonka esitimme Oy Ferraria Ab:lle. Suunnitelman sisältö oli ruukin viihtyvyyden lisääminen. Sen mukaan tärkeysjärjestyksessä olivat Bakluran lavan kunnostaminen, uusi lasten leikkipaikka, matonpesupaikka ja rantajärjestelyt.

Yhtiö hyväksyi tämän suunnitelman ja lupasi kustantaa kaikki materiaalit. Työvoimatoimisto hyväksyi anomuksemme ja niin saimme puoleksi vuodeksi kirvesmiehen toteuttamaan aikaisemmin mainitut työkohteet. Bakluran lava on pääasiallisesti kyläseuran käytössä. Perusteellinen korjaus tarvittiin, koska siellä ei voitu enää turvallisesti järjestää yleisötilaisuuksia. Työn valvonnan hoitaa Fiskarin Kyläseura.

Palkatun henkilön työ on ollut asiantuntevaa ja tehokasta.

Pöytäkirjoista käy selville, että yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet:

Jaakko Holmberg, 1984 – 1986

Björn Werner 1987 – 1988

Urpo Tarmi 1989

Eero Haahti 1990 – 1992

Matti Nybergh 1993

Aini Nybergh 1994 –

ja yhdistyksen sihteereinä

Björn Werner 1984

Matti Inkinen 1985 – 1986

Pertti Myllyselkä 1987

Christina Zachrisson 1988

Sari Laaksonen 1989 – 1991

Taina Laaksonen 1992 – 1993

Urpo Tarmi 1994 –

Yhdistyksen taloudenhoitajana on toiminut yhdistyksen perustamisesta alkaen Eila Tarmi.

Tilintarkastajina ovat toimineet Gösta Pihlgren ja Olavi Saarinen. Olavi Saarisen tultua valituksi kyläseuran hallitukseen hänen tilalleen valittiin Unto Heino.

Fiskars Kyläseura.- Fiskars Byförening ry:n nykyiseen hallitukseen kuuluvat

Aini Nybergh puheenjohtajana

Olavi Saarinen varapuheenjohtajana

Ulla Sundström tiedottajana

Eila Tarmi taloudenhoitajana

Urpo Tarmi sihteerinä

sekä muina jäseninä Erkki Hautaviita, Paula Hautaviita, Anne Michelsson, Sirpa Suutari-Rantapero, Pertti Sundström, Jaana Kalliola ja Juha Kettunen.

Yhdistyksemme hallituksen jäsenistä ovat keskuudestamme poistuneet kunniajäsenemme Viljo Lindström, puheenjohtajana toiminut Björn Werner ja Matti Järvenkylä.

Tässä tärkeimmät tapahtumat 10-vuotistaipaleeltamme. Olemme vielä nuori yhdistys, mutta tämän lyhyenkin ajan sisällä olemme pystyneet toimimaan laajalla sektorilla.

Huoli elinympäristömme, Fiskars ruukkiyhteisön kehittämisestä ei saa olla vain yhdistyksen johdon tavoite. Vanhat ja uudet voivat yhdessä vaikuttaa arvaamattoman paljon ME-hengen luomiseen.

Eila Tarmi

20 VUOTTA KYLÄN VIIHTYVYYDEKSI
Elina Laiho, 2004

Tänä syksynä tulee kuluneeksi 20 vuotta Fiskars kyläseuran perustamisesta.

Lokakuun viimeisenä päivänä 1984 puoli sataa kiinnostunutta kyläläistä oli kokoontunut Seuraintalolle kyläkokoukseen keskustelemaan kyläseuran tarpeellisuudesta.

Virallinen perustaminen tapahtui FTU:n majalla 8.11.1984. Yhdistyksen nimeksi tuli Fiskarsin Kylätoimikunta-Fiskars Bykommitté ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Holmberg.

Yhdistyksen tärkeimmiksi tehtäviksi katsottiin kylän asukkaiden etujen ajaminen, vanhan ruukkimiljöön perinteiden vaaliminen sekä viihtyvyyden ja yhteishengen lisääminen. Eniten kyläläisiä huolestutti pesutuvan ja saunan kohtalo.

Pesutuvasta tavattua

Ensimmäinen suuri urakka oli kannanotto saunan ja pesutuvan säilyttämiseksi. Kyläseura järjesti nimienkeräyksen ja vetoomuksen kuntaan. Toisena toimintavuotena kylässä puhutti Hasselbackaan palaneen Tuslan talon tilalle suunniteltu uudisrakennus, jonka rakentaminen ei kuitenkaan toteutunut. Kyläseura otti kantaa myös postin lopettamiseen ja nopeusrajoituksiin.

Aluksi kyläseura kokoontui Fiskarin koululla ja Seuraintalolla. Vuonna 1986 kyläseura vuokrasi yhden Peltorivin taloista kokoontumistilaksi. Talon toisessa päädyssä oli kaikille avoin kahvittelutila ja toisessa päädyn nuorisotalossa harjoitteli mm. nuorisoyhtye ”Humppa 2000 rock”. Tilasta jouduttiin luopumaan syksyllä 1988.

Ensimmäinen kylän oma lehti ilmestyi vuonna 1989. Lehden nimi Pesutupalehti – Tvättstugubladet juontaa juurensa vanhasta fiskarilaisesta sanonnasta: ”Se oli pesutuvan lehdessä, de sto i Tvättstugublade”. Tämä tarkoittaa tietenkin kylän naisten pyykkäyksen ohessa tapahtunutta tiedonvälitystä.

Yhtä juhlaa?

”Aina me siivottiin,” muistelee ensimmäisen hallituksen jäsen Leila Palenius. Kyläseura onkin ollut ahkera talkoiden järjestäjä. Ensimmäisessä lehdessä ilmoitettiin, että hylätyt veneet ja muu törky kootaan kokkotarpeiksi.

Kyläläisten viihtyvyyttä ja yhteisyyttä on ylläpidetty yhteisillä juhlilla. Näkyvimmät tapahtumat ovat olleet kaikkien tuntemat vappukokko, juhannustanssit ja kuutamojuhlat. Lisäksi kyläseura on järjestänyt tullaan tutuiksi -juhlia, laskiaisriehoja ja joulujuhlia. Muita tapahtumia ovat olleet mm. sillijuhlat, pakolaisjuhla, onki- ja petankkikilpailut.

Kyläseura on myös muistanut iäkkäiden kyläläisten merkkipäiviä ja kerran vuodessa joku ahkera kyläläinen nimitetään Vuoden fiskarilaiseksi.

Vuonna 2000 kyläseura käynnisti Fiskars folk festival -perinteen, jonka suosio on kasvanut vuosi vuodelta.

Yhteistä hyvää

Kyläseuran toimintaan on kuulunut myös kioskin pyörittäminen ja toritoiminta. Kioski siirtyi yksityisyrittäjälle vuoden 2001 vapun jälkeen. Viime vuosina vilkastuneesta torikaupasta on tullut kyläseuralle merkittävä tulonlähde. Tuloja on hankittu myös mm. joulukuusia kauppaamalla.

Talkoista, myyjäisistä ja tapahtumista saadut tulot kyläseura on käyttänyt kyläläisten hyväksi. Yhdistys on jakanut stipendejä, työllistänyt ihmisiä kunnostamaan kylän rakennuksia (mm. Bakluran lava) ja tukenut mm. koulun kevätjuhlia.

Alkuvuosina aloitettu nuorisotyö on elvytetty 2000-luvulla uudelleen. Nuorten käyttöön on myös rakennettu skeittipaikka.

2000-luvulla perustettiin myös ympäristöryhmä, joka on järjestänyt talkoita ja ottanut kantaa mm. maakaasuputkilinjaukseen.

Viime vuosien suurin urakka on ollut yhteisen kyläsaunan rakentaminen. Monen mutkan jälkeen lähes seitsemän vuoden saunaprojekti on tänä kesänä saatu valmiiksi.

Elävä kylä yhteistyöllä

Fiskars kyläseurassa on ollut vuosien varrella monta jäsentä, joita olisi syytä kiittää aktiivisesta osallistumisesta. Yksi heistä on eläkeläinen Linda Rantanen, joka on pitänyt fiskarilaiset pullassa.

Lindan pulla on tehnyt kauppansa kylätalolla, kokouksissa, myyjäisissä, juhlissa ja kioskilla. Parhaimmillaan Lindan uunissa paistui juhannuksena ensin sata pullaa aaton tansseihin, sitten vielä toiset sata pullaa juhannuspäiväksi.

Kaiken kaikkiaan Fiskars on kokenut melkoisen muutoksen kahdenkymmenen vuoden aikana. ”Usein oli niin, ettei ketään tullut vastaan. Peltorivillä asunnot olivat tyhjinä ja Kulla pimeänä,” muistelee Rantanen hiljaisen kylänraitin tunnelmia vuosikymmenten takaa. ”Nyt on niin hauska nähdä, kun monta tenavaa on ympärillä. Se viestittää siitä, että tämä kylä ei kuole.”

Uudelleen henkiin heränneen kylän haasteena on löytää uusien asukkaiden ja vanhojen ruukkilaisten – kaikkien erilaisten ihmisten – välinen yhteys. Seuraavaksi yhteishenkeä luodaan saunan lauteilla, kuten ruukissa on tehty jo satoja vuosia sitten.

Niin kuin Linda Rantanen toteaa: ”Parasta on se, että asukkaat tulee tuntemaan toisensa. Se on kaiken A ja O.”

Elina Laiho