KANADAN- JA ISOPIISKU OVAT HAITALLISIA VIERASLAJEJA
Pohjois-Amerikasta koristekasveiksi tuodut piiskut kukkivat keltaisin kukin elokuussa. Ne ovat monivuotisia ja kasvavat jopa 1,5 m korkuiseksi ja muodostavat usein laajoja, pitkäikäisiä kasvustoja. Kotipihojen lisäksi niiden kasvupaikkoja ovat erilaiset joutomaat, joen-, teiden- ja rautateidenvarret sekä hylätyt viljelymaat. Fiskarsissakin piiskut ovat levinneet joutomaille. Näyttävästi, keltaisina kukkivat piiskut on helppo huomata kun ne alkavat kukkia. Apua piiskujen tunnistamiseen löytyy täältä https://vieras-cms.laji.fi/wp-content/uploads/2023/09/230829_Piiskut_vieraslaji_tunnistus_A3.pdf
Luontoon päästyään kanadanpiisku syrjäyttää alkuperäistä lajistoa. Sen on todettu vähentävän sekä yksi- että monivuotisten putkilokasvien määrää. Kanadanpiisku houkuttelee pölyttäjiä, kuten mehiläisiä ja kukkakärpäsiä, minkä seurauksena pölyttäjävierailut alkuperäisten kasvilajien kukinnoilla vähenevät. Laajat kasvustot saattavat vallata kokonaisia elinympäristöjä ja yksipuolistaa kulttuurimaisemaa.
Keski-Euroopassa tehdyissä tutkimuksissa kanadanpiiskukasvustojen on todettu vähentävän useiden hyönteisten mm. muurahaisten, mehiläisten, kukkakärpästen, perhosten sekä jopa lintujen monimuotoisuutta. Tällä voi olla merkittäviä seurannaisvaikutuksia koko paikalliseen ekosysteemiin.
Kanadanpiiskuilla on myös allelopaattisia vaikutuksia eli ne erittävät maahan muiden kasvien kasvua, siementen itämistä sekä maaperäeliöiden toimintaa heikentäviä yhdisteitä.
MILLOIN JA MITEN HÄVITETÄÄN
Yksi kasvi voi tuottaa yli 10 000 siementä, jotka leviävät pitkiäkin matkoja tuulen avulla. Ne leviävät helposti myös juurakonkappaleiden tai kasvinosia sisältävän kasvijätteen ja maa-aineksen avulla
KERÄÄMÄLLÄ KUKKAKIMPUN leikkaamalla kukinnot maljakkoon estät siementen kypsymisen ja leviämisen. Myös kotipihassa kasvavien piiskujen kukinnot tulee leikata kukkimisen jälkeen.
NIITTÄMÄLLÄ kasvustot vähintään kaksi kertaa kasvukaudessa (kesä- ja elokuussa) useampana vuotena on tehokas tapa näivettää kasvusto vähitellen.
KAIVAMALLA pienet kasvustot juurineen. Juurenpalat erotetaan maasta ja viedään poltettavaan sekajätteeseen.
Lisätietoa: www.vieraslajit.fi
Kuvassa talven yli säilyneitä piiskun siemenhattaroita. Kuva Anna Kamara.